Atsiuh vaan! Viikonloppu on taas pitkästä aikaa(?) kulunut hyvin pitkälti epämääräisen kipeän ja flunssaisen olon kourissa... Lauantaina tosin käytiin Amarillossa syömässä taas yhden vuosipäivän kunniaksi. Heheh, kannattaa alkaa seurustelemaan, mennä kihloihin ja sitten joskus naimisiinkin eri päivinä että voi käydä kolmena eri kertana syömässä... 

Mutta oikeastaan asia jonka takia jaksoin enää tänään avata koneen on se salainen paketti josta aiemmin puhuin! Se tuli itseasiassa jo keskiviikkona mutta työ- ynnä muiden kiireiden takia en ole jaksanut siitä sen kummemmin raportoida. Mutta siis, tuo hirveän suuri ja kamalan salainen pakettihan siis oli Saksasta asti saapunut Elumen-hiusväri! Jo pitkään oon kironnut tätä punaisen värin haasteellisuutta (joka ei kylläkään tullut yllätyksenä, onhan tää mulle jo neljäs kerta punapäänä...), ja mulla punaisesta väristä luopuminen onkin johtunut joka kerta vaan siitä että sitä on niin hankala saada pysymään hyvänä. Vaalenna, värjää, laita värimaski, katso kun väri valuu seuraavana päivänä suihkun viemäristä alas ja värjää taas. 

Tuntuu että Elumen on ominaisuuksiltaan kaikinpuolin täydellinen väri; ei kestovärien kuluttavia hapetteita tai sitä että väri tummuu jokaisen värjäyskerran jälkeen, eikä toisaalta myöskään suoravärien nopeaa haalistumista tai sitä juurikasvun ärsyttävää esivaalennusta. Joo, ehkä tää on se The thing, jonka takia ei tarvii enää luopua tästä ihanasta väristä ja kaikenlisäks saan kasvatettua ne pitkät ja hyväkuntoset hiukset mistä oon ikuisuuden jo haaveillut!

Tätä on tänään todellakin tarvittu...

Vielä viikko sitten hiukset  oli sameat ja kulahtaneen väriset... (pärstä oli pakko sotkea, sen verran tokkuraiselta näytin parin viikon lomailun jälkeen)

Hiukset muutaman päivän jälkeen värjäyksestä, juuri heränneenä tukka pystyssä ja silmät ristissä koiraa pissittämässä, siksi ei kovin edustava kuva.

Pähkinäinen vaahtokarkki-suklaaleivos, silkkaa rakkautta ♥