Nyt on kyllä pakko sanoa, taidan olla maailman paskin blogin kirjottaja. Viime kerrasta on kulunut taas -huppista keikkaa vaan- yli kaksi kuukautta. Et silleen. No mut, ei mulla tälläkään kertaa  ole mitään ihmeelistä kerrottavaa, kesä hujahti ohi silmänräpäyksessä ja nyt ootellaan jo syksyä. Minun - tai meidän - kesä kului yhtä kylpyläreissua lukuunottamatta lähinnä kotinurkilla, ja ihan kiva niin. Tai no, ainahan se ulkomaan reissu tai -pari piristäisi, mutta ainakin toistaiseksi raha- tai rahattomuustilanteen huomioon ottaen oli se oma kotinurmikkokin ihan kiva paikka lomailla.

Oi syksy... Syksy on ehdottomasti ollut aina se vuodenaika jota odotan eniten. Tykkään kyllä kesästäkin. mutta syksyssä on sitä jotain. En malta odottaa ruskaa, lehtien punertumista, pimeitä iltoja, syystuulia, sitä kun saa kaivaa tuikut ja muut kynttilät esiin kesäsäilöstään, lämpimän viltin alle kaivautumista, leffailtoja rakkaan kanssa kera teekupposen tai viinilasillisen... No, jos totta puhutaan, niin illathan ovat jo verrattain melko pimeitä, kynttilät on kaivettu esiin, viltin alla olen ollut puolet kesästä koska olen niin kova palelemaan ja tee ja viinikin maistuvat kyllä ympäri vuoden. Mutta pointti tuli varmaan selväksi, syksy on oikein tervetullut eikä ole yhtään ikävä sitä kun sisällä oli +30'c ja nukkumaan olisi pystynyt ehkä suihkussa valuvan veden alla...
Taidanpas tästä siis mennäkin hakemaan kupillisen teetä ja hautautua peiton alle, ainakin siihen saakka kunnes tuo parempi puoliskoni saapuu kotiin. Sitten suuntana voisikin olla vaikka kirjasto!