joulua ja muuta

Kuvat ovat ehkä vähän turhankin jouluisia ottaen huomioon että kyseinen juhla oli jo lähes kaksi viikkoa sitten. Huh miten aika kuluukin nopeasti... Joulusta vielä kuitekin sen verran, että vietin tänä (siis viime!) vuonna varmasti parhaimman jouluni ikinä. Saatiin olla läheisten kanssa, saunoa, syödä hyviä ruokia ja meidän hankkimat lahjatkin kelpasivat saajilleen oikein hyvin. Loma meillä kului lähinnä television edessä pleikkaria pelaillen jonka lisäksi kerran käytiin kaupugissa ostoksilla. Yksi itse itselleni hankkima joululahja on muuten vieläkin saapumatta, ja koska paketissa ei ole seurantakoodia en tiedä onko se kenties jumiutunut jonnekin... 

Muiltakin sain joulupaketteja, niinkin paljon että melkein hävettää. Paketeista paljastui mm. takki, kengät, meikkejä, hajuvesi, uusi vedenkeitin(teveisin. juon teetä seitsämän kupillista päivässä), rahaa ja tuhottomasti Muumia, kuten pussilakanat, kolme muumimukia, yksi kippo ja lautanen, palapeli, kakkulapio... Joku selvästi tietää mistä tykkään.

Uusi vuosikin vietettiin tällä kertaa ihan kotona toistemme seurasta nauttien ja naapureiden raketteja ihaillessa. Mulla ei ole minkäänlaista intoa kyseisiin huvituksiin laittaa senttiäkään rahaa jonka lisäksi mulla on muutama melko huono kokemus raketeista vuosien takaa, mutta muiden raketteja oli kyllä kiva katsella. Tähtisadetikkuja tosin ostin, ja niitä jäi niin paljon yli että riittää varmasti ensi vuodellekin...

Tällä viikolla on sitten ollutkin enemmän jännitystä kun aloitin työt uudessa paikassa. Ensimmäisen päivän jälkeen tuntuu kuin olisin herännyt johonkin aivan toiseen todellisuuteen... Toki jokaisessa työssä on omat huonot puolensa mutta nyt vain ihmettelen miksi kukaan haluaa tehdä työtä jota itse tein ennen, kun on olemassa mukavampiakin vaihtoehtoja. Tottahan toki katson tätäkin asiaa vain omalta kantiltani, ja jollekin muulle on lähihoitajan työ voi ollakin helpoin ja mukavin vaihtoehto. Tai no, jos nyt ei kuitenkaan liioitella... Luonteesta ja persoonallisuudestahan se pitkälti riippuu, sen kun on melkein oltava kutsumusammatti että kyseistä työtä jaksaa oikeasti pidemmän päälle tehdä. 

Jokatapauksessa tätä viikkoa ei voi ainakaan turhan raskaaksi sanoa, kun huominen onkin jo taas pyhäpäivä. Näistä kahdesta viikosta kun selviän niin pääsen pitkästä aikaa näkemään hyvää ystävääni toiseen kaupunkiin. Tyttöjen iltaa Kuopiossa onkin suunniteltu jo kolme vuotta, että ehkä on jo aikakin... 

Talvi tuli tännekin viimein! Tai no, onhan tuota lunta ollut maassa vaihtelevalla menestyksellä jo yli kuukauden päivät, mutta nyt näyttää viimein siltä että se on tullut jäädäkseen. Jee! Onhan tässä tietysti niitä ikävämpiäkin puolia kuten se että autoilevan ihmisen elämä hankaloittuu samantien kun pakkasmittari laskeutuu miinuksen  puolelle, mutta se on onneksi vain hyvin pieni haittapuoli (ainakin minusta, tuosta toisesta osapuolesta en mene takuuseen...).

Viime päivät (viikot) olen kuluttanut jouluvalmisteluja tehden, kuten esimerkiksi lahjoja hankkien ja tänään tein myös joulusiivouksen. Nyt voikin sitten hyvillä mielin rauhoittua joulun viettoon, kun ei kauppaankaan enää tarvitse lähteä hermojaan menettämään.

Aattopäivä me vietetään hieman viime vuodesta poiketen naapurikaupungissa T:n puolen sukulaisten kanssa, jonka jälkeen mennään minun vanhempieni luokse jatkamaan joulun viettoa. Tuntuupa hassulta että jouluun on vaan kaksi yötä! 

Joulukiireiden ohessa olen kuitenkin kerinnyt mm. törsätä veronpalautukseni (tosin joulun aikaan siihen ei paljon vaadita), niistä ehkä kuvia sitten joulun jälkeen. Siis ei palautuksista, vaan hankinnoista. Joulun jälkeen on sitten vuorossa alennusmyynnit, voi miten rankkaa tämä kuluttaminen onkaan...

Nyt kuitekin aloitan omalta osaltani joulun vieton keran teemaan sopivan leffan (Mutta mitä tapahtui joulupukille) ja teekupillisen. Hyvää ja rauhallista joulua, palataan asiaan sitten taas ensi viikolla. ♥

Tämän päivän fiilikset on pitkästä aikaa olleet hyvin pitkälti yllä olevan kuvan kaltaiset. En muista milloin viimeksi olisin voinut nukahtaa yhtä rauhallisin mielin kuin todennäköisesti tänään nukahdan (sen jälkeen kun olen ensin pyörinyt kaksi tuntia sängyssä, mutta siihen nyt ei auta muutenkaan mikään). Hilpeitä tuntemuksia aiheuttaa esimerkiksi uusi työpaikka jossa pääsen aloittamaan vieteltyäni joulun ensin rauhassa, ja erityisen hyvää tässä paikassa on se että se on viimein jotain sellaista mitä oikeasti haluan tehdä, samalla kun saan sanoa hyvästit edelliselle työlle ja ammatilleni. Tai siis eihän se ammatti tietysti minnekään katoa ja uudessa paikassa siitä on varmasti hyötyä, mutta varsinaisia hoitoalan töitä tuskin aion enää tehdä.

Toinen hyvää mieltä aiheuttanut asia on tietysti tänään eduskunnassa tehty päätös tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisestä. Tai ainakin asian eteenpäin viemisestä. Vaikka mielestäni onkin aivan käsittämätöntä miten tämmöisiä asioista tarvitsee edes keskustella vielä nykypäivänä... Tästä voisinkin paasata vaikka neljän sivun verran mutta tällä kertaa taidan jättää sen väliin ja yhdyn vaan (onneksi melko vallitsevaan) mielipiteeseen ja totean sen olevan ihan mahtava juttu.

Näihin sanoihin ja näihin tunnelmiin, nyt keskityn viikonlopun viettoon ja ensi viikolla koittaakin sitten seuraava iso urakka: joululahjojen hankkiminen. 

halloween ja muuta

Lokakuu on kääntynyt marraskuuksi, ensilumi tuli ja meni samoin kuin halloweenkin. Perjantaina vietettiin viimeinkin jo kauan suunnitelmissa ollutta halloween-juhlaa muutaman lähimmän kaverin kanssa. Hauskaa oli vähintään omaksi tarpeeksi, ja nyt onkin taas kiva ihan vaan olla suunnittelematta sen kummempia. Jo kaksi päivää ikävästi takaraivossa jyskyttänyt päänsärky on kyllä vähän latistanut mielialaa, ja ulkona tihkuttava sade ja jäätävä tuuli on pitänyt huolen  siitä että ulkonakin on tullut käytyä vain pakollisen verran... Eli ei mikään kaikista paras viikon alku, varsinkin kun tuo parempi puoliskokin uhkaavasti näyttää olevan tulossa kipeäksi.

Loppuviikosta on toivottavasti odotettavissa tulevan hieman parempi, kun tarkotuksena on lähteä metsästämään mulle uusia talvikenkiä, ja ehkä jo muutama joululahjakin tarttuu samalla mukaan.  Sen lisäksi en pistäisi yhtään pahakseni jos vaikka löytäisin itelleni pitkästä aikaa jotakin uutta vaatekaapin täytettä, nykyisistä ryysyistä kun mikään ei tunnu näyttävän hyvältä, istuvan oikealla tavalla tai sitten ovat vaan liian vilpoisia talvikäyttöön. Siitä onkin aikaa kun olen viimeksi käyttänyt rahaa oikeasti itseeni, kun viime kuukausina suurin osa niistä vähistäkin varoista on tuntunut kuluvan joko laskuihin tai muihin yllättäviin menoihin (kuten lääkärikuluihin, kun jokin aika sitten teloin jalkani, joka ei muuten ole vieläkään parantunut...). Sitähän se elämä on, tai on ainakin viime kuukausina tuntunut olevan, lääkärissä ravaamista, rahan menoa ja henkilökohtaisia kriisejä.

Jottei nyt ihan synkistelyksi menisi, niin onhan tässä kuitenkin ollut paljon hyviäkin asioita;  perhe, ystävät, maailman paras mies ja joulukin ihan kohta. Nyt kun tulisi vielä kunnolla lunta ja pakkasta!