Talvi tuli tännekin viimein! Tai no, onhan tuota lunta ollut maassa vaihtelevalla menestyksellä jo yli kuukauden päivät, mutta nyt näyttää viimein siltä että se on tullut jäädäkseen. Jee! Onhan tässä tietysti niitä ikävämpiäkin puolia kuten se että autoilevan ihmisen elämä hankaloittuu samantien kun pakkasmittari laskeutuu miinuksen  puolelle, mutta se on onneksi vain hyvin pieni haittapuoli (ainakin minusta, tuosta toisesta osapuolesta en mene takuuseen...).

Viime päivät (viikot) olen kuluttanut jouluvalmisteluja tehden, kuten esimerkiksi lahjoja hankkien ja tänään tein myös joulusiivouksen. Nyt voikin sitten hyvillä mielin rauhoittua joulun viettoon, kun ei kauppaankaan enää tarvitse lähteä hermojaan menettämään.

Aattopäivä me vietetään hieman viime vuodesta poiketen naapurikaupungissa T:n puolen sukulaisten kanssa, jonka jälkeen mennään minun vanhempieni luokse jatkamaan joulun viettoa. Tuntuupa hassulta että jouluun on vaan kaksi yötä! 

Joulukiireiden ohessa olen kuitenkin kerinnyt mm. törsätä veronpalautukseni (tosin joulun aikaan siihen ei paljon vaadita), niistä ehkä kuvia sitten joulun jälkeen. Siis ei palautuksista, vaan hankinnoista. Joulun jälkeen on sitten vuorossa alennusmyynnit, voi miten rankkaa tämä kuluttaminen onkaan...

Nyt kuitekin aloitan omalta osaltani joulun vieton keran teemaan sopivan leffan (Mutta mitä tapahtui joulupukille) ja teekupillisen. Hyvää ja rauhallista joulua, palataan asiaan sitten taas ensi viikolla. ♥

Ei tämä blogin aktiivinen päivittäminen  nyt oikein ota tulta siipiensä alle. Ajan puutetta en voi käyttää tekosyynä, mutta ideoiden ja (hyvän) kameran puute sen sijaan ovat ihan oikeita selityksiä. Itseänikin hirvittää näin huonolaatuisten kuvien julkaiseminen, jonka lisäksi parhaat inspiraatiopuuskat tahtovat näköjään aina tulla juuri silloin kun ei ole mahdollisuutta kirjoittaa.

Juuri mikään ei taaskaan ole elämässäni muuttunut suuntaan taikka toiseen, jos vaatekaapin päivitystä ja muutamaa uutta juttua sisustuksessa ei lasketa. Olen tässä parin viime viikon aikana harjoittanut shoppailuterapiaa enemmän kuin laki (kukkaro) olisi sallinut, mutten voi kieltää etteikö se olisi kohentanut hieman mielialaa. Suurimman osan löydöistä olen onneksi bonganut alennuksista, ja eihän muutama pikkumusta, kengät, parit-- pussillinen alusvaatteita ja muutamat housut nyt vielä niin kamalasti ole. Ainiin ja ne hyllyt...

turhuuksien turhuuksia

Päätimpä tänään tappaa aikaani tutkimalla kaappieni kätköjä... ja huomasin yhden asian itsestäni. Älkää nyt kertoko kenellekkään, mutta tulin siihen tulokseen, että taidan olla jonkinasteinen hamstraaja... Vai mitä sanotte, tarvitseeko keskivertonainen ihan oikeasti näin paljon huulipunia?

 Ottaen huomioon että käytän niistä vain ehkä n. kolmea...

...Saatikka tällaisen määrän kynsilakkoja? Eikä tässä ole ikävä kyllä kuin osa.

Huh. Oon aina miettinytkin että miksiköhän miun tavarat ei oikinä tunnu mahtuvan mihinkään laatikkoon taikka kaappiin.. Mihin ihmeeseen miekin näin paljon kosmetiikkaa tarvihen, ei niitä loppujen lopuks hautaan saa mukaan kuitenkaan koska tuskin kerkeän kaikkea elämäni aikana tuhlata. 

Tuhlailusta puheenollen... Rahattomana lähdin shoppailemaan ja kädet täynnä ostoskasseja tulin takaisin... Miten tässä näin kävi? No, ainaki oon taas asteen verra köyhempi jos ei muuta.. Mukaan tarttui kaksi hamosta, bikinit, aurinkolasit, alusvaatteita ja kasa koruja. Laitan kuvia niistä myöhemmin, nyt olin liian laiska tehdäkseni sitä.

                                               

<3

Ehkä vähän hemmottelua nassulle..?

No-make-up