vilttivuoren keskeltä

Tässä sitä taas ollaan, jalka jälleen kerran paketissa ja sairaslomatodistus takataskussa. Älkää edes kysykö miksi, se on liian pitkä tarina tässä kerrottavaksi (en kompuroinut humalassa, ihan vaan tiedoksi). Ei mitään yltiöpäisen vakavaa, mutta sen verran kuitenkin että liikkuminen (varsinkin tuolla luistinradalla joka alkaa heti meidän ulko-ovelta) ja kengän laittaminen jalkaan on toistaiseksi melko mahdotonta. Siispä pari viime päivää on pysytty visusti sisätiloissa, milloin minkäkin turhamaisuuden parissa.

Vaikka syksyllä olinkin suorastaan häiriintyneen innoissani tulevasta pimeydestä ja talvesta, voin käsi sydämellä sanoa että nyt alkaa meikäläisellekin riittää. Aurinko ja hellepäivät, olette enemmän kuin tervetulleita! Toisaalta kesän saapuminen myös vähän jänskättää, kun en yhtään tiedä mitä elämä seuraavaksi tuo tullessaan. Siitä huolimatta mieli tekisi jo aloittaa kesäkledjujen hamstraaminen, ja yhtenä päivänä olisin hirveen kovasti halunnu laittaa arskat päähän (tosin silloin paistoi aurinko, joten ihan hyvin oisin voinutkin laittaa). Siksipä kokosinkin aikani kuluksi (koska sitä on tänään riittänyt) pienimuotoisen kesävaatekollaasin, johon ahdoin niin paljon kukkakuosia ja kesähepeniä kuin vain mahtui. Edellisen kesän vaatteethan ei missään nimessä enää käy, tai ainakin on hommattava saman verran uusia (ei kannata repiä pelihousujaan, mulla on oikeesti tosi vähän kesävaatteita). Siispä, täällä odotetaan jo innolla sesongin alkamista (ja lottovoittoa). Joo. Etenkin jälkimmäistä.

halloween ja muuta

Lokakuu on kääntynyt marraskuuksi, ensilumi tuli ja meni samoin kuin halloweenkin. Perjantaina vietettiin viimeinkin jo kauan suunnitelmissa ollutta halloween-juhlaa muutaman lähimmän kaverin kanssa. Hauskaa oli vähintään omaksi tarpeeksi, ja nyt onkin taas kiva ihan vaan olla suunnittelematta sen kummempia. Jo kaksi päivää ikävästi takaraivossa jyskyttänyt päänsärky on kyllä vähän latistanut mielialaa, ja ulkona tihkuttava sade ja jäätävä tuuli on pitänyt huolen  siitä että ulkonakin on tullut käytyä vain pakollisen verran... Eli ei mikään kaikista paras viikon alku, varsinkin kun tuo parempi puoliskokin uhkaavasti näyttää olevan tulossa kipeäksi.

Loppuviikosta on toivottavasti odotettavissa tulevan hieman parempi, kun tarkotuksena on lähteä metsästämään mulle uusia talvikenkiä, ja ehkä jo muutama joululahjakin tarttuu samalla mukaan.  Sen lisäksi en pistäisi yhtään pahakseni jos vaikka löytäisin itelleni pitkästä aikaa jotakin uutta vaatekaapin täytettä, nykyisistä ryysyistä kun mikään ei tunnu näyttävän hyvältä, istuvan oikealla tavalla tai sitten ovat vaan liian vilpoisia talvikäyttöön. Siitä onkin aikaa kun olen viimeksi käyttänyt rahaa oikeasti itseeni, kun viime kuukausina suurin osa niistä vähistäkin varoista on tuntunut kuluvan joko laskuihin tai muihin yllättäviin menoihin (kuten lääkärikuluihin, kun jokin aika sitten teloin jalkani, joka ei muuten ole vieläkään parantunut...). Sitähän se elämä on, tai on ainakin viime kuukausina tuntunut olevan, lääkärissä ravaamista, rahan menoa ja henkilökohtaisia kriisejä.

Jottei nyt ihan synkistelyksi menisi, niin onhan tässä kuitenkin ollut paljon hyviäkin asioita;  perhe, ystävät, maailman paras mies ja joulukin ihan kohta. Nyt kun tulisi vielä kunnolla lunta ja pakkasta!

Moi vaan täältä sairastuvalta. Mikäpäs sen kivempaa, kun tällaisella ilmalla istua sisällä kipeänä flunssan ja allergian kourissa... Eniten tässä kuitenkin suututtaa se etten oo lähes viikkoon päässyt salille, ja olo on sen mukainen. Että ihan kivahan tuota aurinkoa on ikkunaverhojen läpi tuijotella..

Loppuviikosta sen sijaan on luvassa vähän kivempia juttuja, nimittäin pitkästä aikaa vaatekaapinpäivitysreissu Kuopion Matkukseen ♥ 

Keräsin kollaasiin muutaman jutun mitä ainakin tarviin, ei nyt just ihan samanlaisena välttämättä mutta kuitenkin.

Uusien (treeni)vaatteiden lisäksi myös uudet hiukset on kummitellut mielessä jo jonkin aikaa. Oon kahden vaiheilla, toisaalta rakastan tätä punasta reuhkaa ja oon jo niin tottunut tähän, mutta toisaalta ajatus luonnollisen maitosuklaanruskeista kutreista on alkanut kutkutella... Mutta ettei menisi liian luonnolliseksi, dipdyet esimerkiksi tähän tapaan olisi aika kiva piristys;

kuvat weheartit

Saa nyt nähdä että mihin ratkaisuun päädyn, elluista jokatapauksessa tuskin oon luopumassa. Nyt jatkan kuitenkin sairastelua kera Vareksen, T:n (joka on myöskin kipeänä) ja kaakaokupposen. Ciao!   

Sama jatkuu..

Ei se auta, tää tauti ei taidakaan ihan hevillä luovuttaa. Oon taas vaan nukkunut Vilin kanssa koko päivän katsellen leffoja pää tokkurassa.
  Työssäoppimista on jäljellä enää kaksi viikkoa, ja siksi harmittaakin että satuin just nyt tulemaan kipeäksi, koska tää on ensimmäinen toppipaikka josta oon oikeesti tykänny ja jossa oon viihtyny. Lasten kanssa työskentely on niin erilaista kuin minkään muun asiakasryhmän kanssa, vaikka eipä sillä, kaikkien kanssa on jokatapauksessa tultava toimeen.. Ja tulenkin, mut jos ite saan valita niin lapset on se juttu. Pelottaa jo ajatellakin sitä päivää kun työharjottelu tuolla kyseisessä paikassa tulee päätökseensä.. :-(
  Haluisin kirjottaa enemmänkin mutta pää on taas niin kipee että ehkä parempi vaan hautautua sängyn pohjalle pötköttelemään... Toivottavasti huomenna olis jo parempi päivä.